Hailii happamii ja merivettä päälle Virolahdelta Sotkamoon

Sukututkimukseni on onneksi ollut aika helppoa: melkein kaikista esipolvistani on jo kirjat valmiina ja useilla sukuseurakin. Kirjoissa kerrotaan sukujemme jännittävistä vaiheista aina 1400-luvun alusta lähtien, jolloin  Etelä-Pohjanmaalle saapui monen suvun alkujuuri Henrik Flander.

Hailii happamii, Kymin mamman tappamii...

on serkkuni kymiläisen miehen tekemä laulu. Isäni molempien vanhempien esipolvet ovat olleet sekä merenkulkijoita, seprakauppiaita että kalastajia tai ainakin jollakin lailla merestä elantonsa saaneita; isomummoni tyttönimi Skippari kertoo jo paljon. Olen iloinen, että sain sijoittaa itseni samaan sukutauluun Virolahden Klamin merenkulkijoiden kanssa; akateemikko Uuno Klami oli hieno ihminen ja säveltäjä. Virolahdella esi-isiini kuuluu monen muun hauskan nimen lisäksi Hurtta. Äitini puoleisessa  Meriläisen suvussakin törmäsin Hurttaan, siihen kuuluisaan Simoon. Esi-isäni osti 1700-luvulla Sotkamon Nuasjärven rannalta Turunkorvan tilan, jonka oli omistanut Ruotsin kuninkaan maamajuri Simon Affleck eli  legendaarinen  Simo Hurtta, tuo Eino Leinon runojen  julma  verovouti.  Kantaisä  Heikki  maksoi  tilasta 2200 kuparitaalaria eli viidentoista miehen silloisen vuosipalkan. 

Tänään posti toi minulle pikkuserkkuni lähettämän kirjan, joka kertoo Haminan Pitäjänsaaresta. Siinä eräät  isäni esipolvet ovat mukana, joten näkemiin ensi kertaan, nyt purjehdin luotsien, stuuvarien, pienpolttajien, ahtaajien ja merimiesten menneisyyteen.

Eteläpohjalaiset suvut ovat samassa linkissä: http://www.vilppula.com/.
Kuva: museovene Pitkäpaasi 2, joka on tarkka kopio alkuperäisestä luotsiveneestä, Museovirasto

Virolahti oli satamapaikka jo 1336

Isäni sukupuun useimmat haarat johtavat Virolahdelle ja muualle Kymen-laaksoon. Juuriamme on Kotkan Haapasaaressa ja Kuutsalossa sekä Kymin maaseudulla. 

Virolahdesta on tehty ensimmäinen henkikirja 1638 ja ensimmäinen kirkonkirja 1656. Näistä on saatu luotettavaa tietoa esi-isistäni, jotka ovat saattaneet tulla Virolahdelle etelästä, mihin viittavat rannikolla olevat asuinpaikat. Virolahti tunnetaan satamapaikkana jo vuonna 1336, jolloin Viipurin linnanvouti antoi Tallinnan porvareille oikeuden käydä kauppaa Virolahden kanssa. 

Isänäitini juuret ovat Virolahden Sydänkylän Skipparissa, itänaapurille menetetyn Paation saaren Sipilässä sekä myös rajan taakse jääneessä Koskelassa mantereen puolella - rannalla kuitenkin. Tämä suursuku, jolla on oma sukuseura ja -kirjat, oli minulle aikaisemmin aivan tuntematon. Löysin heidät udeltuani Sukuforumilla tietoja isomummoni Mariaanan nimellä. Suvuista löytyy muun muassa Kyötikkejä, Klameja ja Malmeja. Kyötikki on suomalaismuunnos germaanisesta Gödeke, Göödik -nimestä.

Näkymä Paation saarelta

Koskelan suvun esiäitini Eeva Tuomaantytär oli isänäitini isänäiti. Eeva ja miehensä Elias kuolivat Paation Sipilässä koleraan samalla viikolla vuonna 1873 vain 38-vuotiaina. Heiltä jäi neljä alaikäistä lasta, joista isoisoisäni Jeremias oli vanhin ja silloin 13-vuotias. Orpojen enopuoli Rietu Koskela otti heidät kasvateiksi Eeva-äidin kotitaloon, jonka jännittävä historia alkaa 1600-luvulta Kiiskilahden Kiiskeltä.

Hannu Hanski - onnekas sankaripurjehtija

Eräs monista kiehtovista henkilöistä isäni esipolvissa on Hannu Hanski, josta kerrotaan Pitkäpaaden historiassa. Pitkäpaasi on viime sodissa menetetty saari Virolahdella. Vanhin tunnettu esi-isäni tässä suvussa on "Pitkäpaaden Jaakko", Kustaa Vaasan kruununluotsi, joka oli Hannun isä.

Hannu samoin kuin hänen veljensäkin olivat luotseja. Hänet mainitaan kuuluisimmaksi pitkäpaatelaiseksi ja pitäjän toiseksi varakkaimmaksi mieheksi 1571. Hannu Hanskin omaisuus oli 10 lehmää, kolme hiehoa, 20 lammasta ja 2 sikaa.

Pitkäpaasi ennen luovutusta.  Saaren kotisivulta

Hannu palveli kesät sotalaivoissa milloin Narvan vesillä, milloin missäkin. Hän oli taitava purjehtija ja reittien tuntija, joka oli tunnettu viranomaisten ja laivaston piireissä. Tämä käy selville hänen monista palkkakuittijäl-jennöksistään. Jouluaattona 1569 kirjoitettiin Hannulle tällainen todistus pitäjän kirkkoherran luona:

"Minä Hannu Jaakonpoika Pitkäpaadesta Virolahden pitäjästä vakuutan tällä avoimella todistuksellani saaneeni ja nostaneeni Antti Niilonpojan käskystä ymmärtäväiseltä Heikki Laurinpojalta, Kuninkaallisen Majesteetin nimismieheltä Viipurin läänissä, perämiehen palkkaani Murjaanin perämiehenä olostani Narvan Vesillä kuluneena kesänä 13 Viipurin pannia ruista. Vakuudeksi siitä, että ylläkirjoitettu on totuuden kanssa yhtäpitävä pyydän minä yllämainitun pitäjän kirkkoherran Mathias Heikinpojan sinetillään vahvistamaan sekä omalla puumerkilläni (hakaristi) vakuutan sen oikeaksi. Virolahdella 24 p. joulukuuta 1569." 
Antti Niilonpoika oli Viipurin linnanvouti ja Murjaani Ruotsin sotalaivaston alus.

Uutena vuotena 1570 venäläiset hyökkäsivät maahan; alkoi pitkä viha. Hannukin menetti kotinsa ja siirtyi Virolahden Rännäsiin, jossa jälleen hankki huomattavan karjavarallisuuden. Vuoden 1629 tienoilla hän siirtyi kylästä meren partaalle ja tuli perustaneeksi Hanskin kylän.

Lokakuun lopulla 1581 Hannu ohjaa sotalaivan täynnä väkeä kovassa myrskyssä Narvasta Helsinkiin. Saamassaan suosituskirjeessä sanotaan:
....."olimme ankarassa myrskyssä ja hädässä eikä meillä ollut muuta turvaa kuin taivaan Jumala ja sitten Hannu Jaakonpoika, joka onnellisesti toi meidät perille."

Pitkäpaaden Jaakon sukupolku Autioihin
Jaakko Heikinpoika Pitkäpaasi 1500 - 1571  -  Hannu Jaakonpoika Hanski 1535-1607, Virolahti - Eero Hannunpoika Hanski, 1580 - n.1659 Virolahti - Hannu Eeronpoika Hanski, n.1600-1667 Virolahti Rännänen. Siellä henkikirjassa 1639. Haapasaaren henkikirj. 1645-67 - Lauri Hannunpoika Hanski, Haapasaaren henkikirj.1654-76, isäntänä 1675-76 - Tuomas Laurinpoika Tuomala, s. 1661 Haapasaaressa - Liisa Tuomaantytär Tuomala 3.6.1703 - 1.5.37 Haapasaari - Matti Yrjönpoika Yrjölä, s. 1728 Haapasaaressa - Mikko Matinpoika Yrjölä, s. 12.1.1761 Haapasaaressa -  Kaarina Mikontytär Vanhala, s. 9.11.1787 Kuutsalossa - Jeremias Juhonpoika Suutari, s. 6.4.1823 Kuutsalossa - Robert Jeremiaanpoika Autio 1850 Kuutsalo-1928 Kuutsalo (isäni isoisä)