1. elokuuta 2012

Olympiamuisto tämäkin: Suuren Tapsan polvella 1958

Tapio Rautavaara ja
Assi Nortia elokuvassa
Salakuljettajan laulu
Katkelma päiväkirjastani, 
jota pidin 12-vuotiaana
"1.3.1958. Olin juuri tullut tänne Maija-tädille Tiutiseen hiihtolomalle isän kanssa, kun kuulin, että täällä on Rautavaara-juhla. Se alkoi Työskillä klo 20.15, kun Tapsa, Topi ja Ritala myöhästyivät 15 minuuttia. Meillä oli hyvin hauskaa. Siellä soitettiin, laulettiin, kerrottiin vitsejä ja muuta. Tapsa ampui jousella maaliin, ja minä ihmettelin, kuinka hyvä ampuja hän on. Illalla, kun se juhla loppui, tulivat esiintyjät Maija-tädille kylään. Tapsa jutteli isän kanssa, ja muut soittelivat levyjä. He olivat täällä autolla, jota haitaristi Ritala ajoi. Kun Tapsa puristi kättäni, hän rusensi kuin gorilla. Hän on ainakin 2 m pitkä. Isä yritti saada minua vinttiin nukkumaan, mutta Tapsa sieppasi minut polvelleen istumaan ja sanoi, että antaa tytön valvoa, kun on harvinaisia vieraita."

Isäni ja Rautavaara, molemmat laulu- ja urheilumiehiä, olivat tutustuneet vuosia aikaisemmin yhteisen ystäväperheen luona. Viimeisen kerran vanhat kaverukset kohtasivat sattumalta kesällä 1979 Käpylän Karjalatalolla; isäni oli siellä sotaveteraanikokouksessa ja Tapsa kahvilla. He istahtivat samaan pöytään vaihtamaan kuulumisia ja kehuivat kilpaa toistensa nuorek-kuutta. Isäni kuoli saman kesän elokuussa ja Tapsa kuukautta myöhemmin: 25. syyskuuta.
Tämä muistelu on uusinta. Alkuperäisen tekstin julkaisin marraskuussa 2008. 

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Good post and this fill someone in on helped me alot in my college assignement. Thank you for your information.

Kiitos käynnistä!