27. heinäkuuta 2011

Klassista kierrättämistä: Riepumatto kestää aikaa ja kulutusta

1950-luvun riepumattoni ovat mummoni suunnittelemia ja hänen sisarensa kutomia. Matot kudottiin Tiutisessa, isotätini ullakolla, jonka kesähuoneessa lomillani nukuin. Heräsin aina aamuvarhain kangaspuiden kodikkaaseen kolkkeeseen. Kuvaamani riepumattokin syntyi siellä perheemme vanhoista vaatteista, joita joka vuosi lähetimme mummolaan. Piirros on setäni harjoitelma Tiutisen ahkerista naisista 50-luvulla.


Olen tuonut riepumatot maalle Ruovedelle. Ne ovat paremmat päivänsä nähneitä, mutta ehjiä. Pitäisi alkaa mattopyykille, kun ilmoja vielä riittää. Kuvan matto, jota raidoittavat monet muistot, on nyt saunakuistin somisteena.

21. heinäkuuta 2011

Kulttuurimuistoja Ruoveden sankarihaudoilla

Kävin mieheni sotaveteraani-isän haudalla Ruoveden kirkkomaalla ja kuvasin samalla sankarihautoja. Muistomerkkiin on kaiverrettu ruovesiläisen runoilija Heikki Asunnan säkeet:

Kaukana poissa ääriltä tuttujen rantain
katkesi tiemme, pääsimme taipalen taa.
Kaivattu rauha suojelijoillesi antain
suojele meitä kärsinyt Syntymämaa.


Sankarihaudoissa lepäävät myös runoilijan kaksi talvisodassa kaatunutta veljeä. Akseli Gallen-Kallelan poika, Jorma Gallen-Kallela kaatui ensim-mäisenä upseerina heti talvisodan alussa, ja on hänkin saanut viimeisen leposijansa täällä. Pirkko Gallen-Kallela jäi nuorena leskenä yksin hoitamaan Kalelan emännyyttä, ja myöhemmin pariskunnan tytär on perheineen vaalinut Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeeta.
Kirkkomaalla on myös runoilija Heikki Asunnan hauta, jonka paateen on ikuistettu hänen omat säkeensä:
Jo portti viimeinenkin vaiti on, yö tulvii hiljaisuuden säveleitä.


J.L. Runebergin muistomerkki kirkkomaalle johtava tien varressa tuo mieleeni säkeet Heinäkuun viides päivä -runon lopusta:

Maa kaunis tuo, se hymyllään
sai urhon lemmen syttymään;
ken sit' ei armastaisi?
Hän kuoli eestä kullan tään.

10. heinäkuuta 2011

Muuttuneet ovat laulut ja Piknikit

Kotkalaiset nuoret retkeilivät 1920-30 -luvuilla lähisaarissa, kuten nyky-nuoretkin. Tänään vain rantaudutaan mukavilla moottoriveneillä ja musiikkia kuunnellaan vähän pienemmillä soittimilla. Kahvitermarin     tilalla on usein toisenlainen pullo.


Kuvassa on romanttisempi piknikki. Veivattavan matkagrammarin levy-lautasella pyörii varmaankin Malmstenia, joka oli ajan idoli. Isäni osasi paljon Jorin iskelmiä ulkoa ja lauloi niitä säestäen itseään maniskalla. Monilla unohtumattomilla saarireissuilla sain myöhemmin olla itsekin mukana. Retkelle lähdettiin aina suurella sukulais- ja ystäväjoukolla.
Yläkuvassa äitini merimiespuvussa (oikealla). Alla on kuva  1940-luvun lopun iloiselta reissulta isoisäni synnyinsaarelle Kuutsaloon. Minä olen tumma-myssyinen lapsonen istumassa kajuutan edessä. Kuvat nappasi isäni.

3. heinäkuuta 2011

Avainjuttu

Italialaisen Pietro Peruginon (1446-1524) maalauksesta rajatussa kuvassa Jeesus antaa taivasten valtakunnan avaimet apostoli Pietarille. Toisessa kuvassa saksalaisen kuvanveistäjä Hermann Schievelbeinin (1817-1867) ikuistama apostoli tarkkailee kirkossa kävijöitä Helsingin tuomiokirkon pääsisäänkäynnin katolla.


Kuvasin tähän pari mieheni lahjaksi saamaa avainta, joista pienempi on suomalainen vaateaitan avain 1800-luvun alusta, ja toinen on kuin suoraan Peruginon maalauksesta. Se onkin kotoisin Syyrian Damaskoksesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietro_Perugino
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taivasten_valtakunnan_avaimet

Kehrä-kahvipannua valmistettiin Järvenpäässä

Äitini iloinen kahvipannu on ollut lasten leikeissä jo kauan. Nämä alku-peräistuotteet ovat nykyisin aika kalliita; ainakin Huutonetissä. Pannun Kehrä-nimisen koristelun on suunnitellut Raija Uosikkinen 1960-luvulla. Var-maan jokaisesta suomalaisesta kodista löytyy jotakin häneltä. Minullakin oli joskus Arabian Uosikkista, mutta kovassa käytössä ovat päässeet jo astiataivaaseen. Kuvasin pannun yhdessä tätini virkkaamien, samalta ajalta olevien ruusuisten pannulappujen kanssa.


Raija Uosikkinen (1923-2004) oli Arabian pitkäaikaisimpia ja tuotteliaimpia koristesuunnittelijoita. Hän suunnitteli myös Järvenpään Emalin Finel-tuotemerkille. Tehdas kuului Arabian tavoin Wärtsilä-konserniin. Arabiassa taiteilija työskenteli 1947-1986.

Katso ja ihmettele:
http://www.laatutavara.com/?page=haku&hakuteksti=finel&Submit=Hae
Kiitos käynnistä!